Hui kuinka kauan on kulunut viime kerrasta Nolostunut Mulla on niin paljon koulujuttuja, että jää kirjottelu aika vähiin :(.

Toscan allergia-oireet on mennyt pois. Tai ainakaan mitään epämääräisiä turvotuksia ei ole ilmennyt. Kuonoa mä oon tarkkaillu hyvinkin tiuhaan ja "välillä" luullut, että se on paisunut. Onneksi Risto ei oo niin luulotautinen kuin mä :D Ruoka vaihettiin kuitenkin takaisin vanhaan Acanaan, vaikka tuskin ne turvotukset ja karvanlähdöt ruuasta johtui. Hieman iho hilseilee vielä, vaikka annetaan ruuan sekaan kalaöljyä ja vielä Eforion-öljyä. Ehkäpä se vaan kestää hiukan aikaa, että iho tulee taas ihan kuntoon. Tai sitten Tosca on vähän herkkä jollekkin ruoka-aineelle, jota me sille annetaan. Ei voi tietää.

Eipäs se onneksi Tosmukan elämää haittaa. Intoa on niin hurjasti. Ollaan vähän edistyttykkin (onks toi ees sana?!) koirakoulussa. Hurjan nopeesti neiti tajuaa kaiken. Mä kai vähän liikaa vaan varmistelen enkä oikein luota siihen, että jotain osataan :P Ollaan harjoteltu liikkeestä maahanmenoa ja seisomista, seuraamista ja paikalla makuuta ja sitten seisomista niinkusta silleen kaukaa huudettuna ja kaikkee sellasta :) Hyvin menee nuo kaikki. Tosin välillä tossa seuraamisessa alkaa ennakoimaan maahanmenoa tai seuraamista. Oikein huomaa, kun Tosca hidastaa vauhtia ja on valmiina tekemään jotain. Onneksi tuota tapahtuu lähinnä tässä sisällä harjotellessa. Ja sitten jos jotain juttua harjotellaan liian kauan, niin Tosca rupee kans ennakoimaan ja tekee jutut jo ennen mun antamaa käskyä :O

Uusi vuosi vietettiin kotosalla Toscan ja Aidan kanssa. Aida ei välitä mitään mistään paukkeesta ja eipä juuri Toscakaan. Hieman meinaa noilla tytöillä olla sellasta valtataistelua. Pitää aina aluksi vähän selvittää välejä ja välillä tuntuu että se on aika rajua. Mutta hetken totuttelun jälkeen ollaan taas kavereita. Tosca kyllä menee varastamaan välillä Aidan luita. Se ensin hivuttautuu Aidan ja luun lähelle ja sitten se murisee ja vie luun. Aida väistyy tieltä aika usein.

Mitäpäs muuta. Niin paljon on tapahtunut kaikenlaista ettei enää muista :( Tosca oli yökylässä Vellun, Katrin ja Nemon luona pidemmän aikaan kuin koskaan ennen. Hyvin oli mennyt vaikka aika ADHD-tapaus Tosca kuulemma on Nemoon verrattuna. Nemo osaa rauhottua, kun ollaan kotona mutta Tosca touhuilee koko ajan jotain pientä :)

Niin, sitä kennelyskää ei onneksi saatu :) Eikä olla saatu muitakaan tauteja. Koirapuistossa ei tosin olla käyty mutta metsässä kyllä. Lenkillä koirien ohitukset menee joskus nätisti mutta vieläkin pitää räksyttää useimmille. Höh. Kyl se siitä vielä joskus.

Onnea vielä Viski-veljelle näytelmän johdosta ja Vätys-sedälle kans! :)





Tosca lempipaikalllaan sängyn alla. Nykyään sinne ei ookkaan niin helppo päästä. Kuvastakin näkee, että selkä on aika kiinni noissa laudoissa :D
Jospa mä saisin ensi viikolla otetuksi uusia kuviakin Nolostunut